Onni on asua pihapiirissä, jossa on pieniä kuusen taimia siroteltaviksi pulloihin ja purnukoihin. Ensimmäiset pikkuiset ilon tuojat ilmestyvät kotiamme sulostuttamaan viimeistään ensimmäisenä adventtina.
Osan laitan veteen juurineen, osan katkaistuna pulloihin. Kun kuuselle vaihtaa raikkaan veden usein niin se saattaa kasvattaa uusia kerkkiä oksiensa latvoihin.
Nyt kolmannen adventin kolkuttaessa ovella huomasin keittiön kuusen kasvattaneen innolla herkän vihreitä uusia kasvustoja, vaikka tuolle yksilölle en ole edes vettä vaihtanut. Ruokakomeron eli skafferin päällä on lämmintä, mikä lienee salaisuus kuusosen hyvään vointiin ja se, että laitoin sen juurineen suureen emalikannuun.
Hyvää joulun aikaa! Tuikku
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti